KARI HUHTAMON TAIDESÄÄTIÖ

ENGLISH

SäVELTäJä KALEVI AHO

Säveltäjä Kalevi Aho.
Kalevi Aho kuvaaja Maarit-Kytöharju-Fimic

Säveltäjä Kalevi Ahon tuotannon keskeinen osa muodostuu laajoista orkesteri- kamarimusiikki- ja vokaaliteoksista. Hänen tuotantoonsa kuuluu 4 oopperaa, 15 sinfoniaa ja 17 konserttoa muiden orkesteri-, kamari- ja vokaaliteosten ohella. Hän on tehnyt myös lukuisia sovituksia ja orkestrointeja muiden säveltäjien teoksista. Vuodesta 1992 Aho on toiminut Lahden kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjänä.

Kalevi Aho toimi Helsingin yliopiston musiikkitieteen lehtorina 1974-88 ja Sibelius-Akatemian vs. sävellyksen professorina 1988-93. Vuodesta 1994 lähtien hän on työskennellyt vapaana säveltäjänä.

Aho on tullut tunnetuksi myös ahkerana musiikkikirjoittajana ja kolumnistina. Kirjallinen tuotanto kattaa yli 550 esseetä, esitelmää, kolumnia ja muuta kirjoitusta. Hänen kirjallisen tuotantonsa pääteoksia ovat tutkielmat Suomalainen musiikki ja Kalevala (1985) ja Einojuhani Rautavaara sinfonikkona / as Symphonist /als Symphoniker (1988), esseekokoelmat Taiteilijan tehtävät postmodernissa yhteiskunnassa (1992) ja Taide ja todellisuus (1997), Suomen musiikki (1996; yhdessä E. Salmenhaaran, P. Jalkasen ja K. Virtamon kanssa) sekä Uuno Klami – elämä ja teokset (2000; yhdessä Marjo Valkosen kanssa). Kalevi Aho on myös toimittanut seitsenosaisen kirjasarjan Suomalaisten säveltäjien kirjoituksia I–VII ja toimittaa suomalaisen musiikin osuutta uuden musiikin tietosanakirjaan Komponisten der Gegenwart (München 1992–) varten.

Kalevi Aho on ollut Suomen säveltäjät -yhdistyksen johtokunnan, Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmatoimikunnan, Helsingin Juhlaviikkojen klassisen musiikin toimikunnan, Valtion säveltaidetoimikunnan, Suomen Kulttuurirahaston hallituksen ja SKR:n Lapin rahaston hoitokunnan jäsen. Nykyisiä luottamustoimia ovat mm. Suomen Kulttuurirahaston hallintoneuvoston jäsenyys ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajuus.

Aho on palkittu mm. Pro Finlandialla 1999 ja Henrik Steffens -palkinnolla 1990. Vuonna 1998 hän sai Stiftung Kulturfonds –työskentelyapurahan.

Nykysäveltäjä, edistys ja arvot. Relatio artis –seminaari 26.5.2011

Säveltäjä Kalevi Aho pohti puheenvuorossaan Nykysäveltäjä, edistys ja arvot edistyksen käsitettä nykymusiikissa, säveltämisen merkitystä ylipäänsä ja säveltäjän tehtäviä tämän hetken maailmassa.



Monet nykysäveltäjät ovat kulttuuripessimistejä. Esimerkiksi saksalaissäveltäjä Rainer Riehn kysyy suorastaan, onko säveltämisessä enää nykyisin lainkaan mieltä, kun tuntuu siltä että kaikki keinot on jo käytetty, ja uutuuden käsite on kokenut musiikissa suuren inflaation. Samalla nykymusiikilta on kadonnut jokseenkin täysin sellainen yhteiskunnallinen merkitys, joka sillä oli vielä 1900-luvun alussa.

Aho pohti, mitä voi tällä hetkellä enää pitää ns. edistyksellisenä nykymusiikkina ja kritisoi näkemystä, jonka mukaan edistys musiikissa ilmenisi pelkästään vanhempien keinovarojen kieltämisenä ja tästä johtuvana historiattomuutena. Hän rinnasti taiteellisen edistysuskon yhteiskunnallis-tekniseen edistykseen ja totesi, että teknologisesta edistyksestä ei automaattisesti seuraa olennaisten inhimillisten kykyjen edistystä. Edistykseen uskominen ei kerro edistyksen jo tapahtuneen. Edistysaskeleet, jota ovat monessa mielessä suorastaan ällistyttäviä, tuovat mukanaan usein kohtalokkaita taka-askelia. Ajanmukaisuuden vaatimukseen ripustautuminen johtaa myös väistämättä ”jäljessä olemiseen”. Aika itsessään ei vaadi mitään. Edistyksellisyys on ajatonta.

Aho analysoi lopuksi sitä, mitä kaikkea sellaista nykymusiikista on alkanut puuttua, jota kuulijat siihen kaipaisivat. Päällimmäisiksi seikoiksi nousivat sakraalisuus (millä Aho ei tarkoita kuitenkaan uskonnollisuutta), historian ja tradition taju ja yhteiskunnallinen merkitys. Hän esitti säveltäjän ”norsunluutornin purkustrategioita” ja pohti, millä keinoin uusi musiikki voisi uudestaan löytää yleisön ja saada uudenlaista merkityssisältöä. Uudenlaisella inhimillisemmällä taiteella olisi hänen mielestään polttava tarve tämän hetken maailmassa, jossa tekniset ja materialistiset arvot ovat ylikorostuneet kaikilla elämänalueilla.


Katariina Lipsanen


Relatio Artis sivu
Kalevi Aho
Reija Hirvikoski
Juhani Pallasmaa
Catarina Ryöppy
Jussi Tiainen
Timo Valjakka