SäVELTäJä KALEVI AHO
Kalevi Aho kuvaaja Maarit-Kytöharju-Fimic
Säveltäjä Kalevi Ahon tuotannon keskeinen osa
muodostuu laajoista orkesteri- kamarimusiikki- ja vokaaliteoksista. Hänen
tuotantoonsa kuuluu 4 oopperaa, 15 sinfoniaa ja 17 konserttoa muiden
orkesteri-, kamari- ja vokaaliteosten ohella. Hän on tehnyt myös lukuisia
sovituksia ja orkestrointeja muiden säveltäjien teoksista. Vuodesta 1992 Aho
on toiminut Lahden kaupunginorkesterin nimikkosäveltäjänä.
Kalevi Aho
toimi Helsingin yliopiston musiikkitieteen lehtorina 1974-88 ja
Sibelius-Akatemian vs. sävellyksen professorina 1988-93. Vuodesta 1994
lähtien hän on työskennellyt vapaana säveltäjänä.
Aho on tullut
tunnetuksi myös ahkerana musiikkikirjoittajana ja kolumnistina. Kirjallinen
tuotanto kattaa yli 550 esseetä, esitelmää, kolumnia ja muuta kirjoitusta.
Hänen kirjallisen tuotantonsa pääteoksia ovat tutkielmat Suomalainen
musiikki ja Kalevala (1985) ja Einojuhani Rautavaara sinfonikkona / as
Symphonist /als Symphoniker (1988), esseekokoelmat Taiteilijan tehtävät
postmodernissa yhteiskunnassa (1992) ja Taide ja todellisuus (1997),
Suomen
musiikki (1996; yhdessä E. Salmenhaaran, P. Jalkasen ja K. Virtamon kanssa)
sekä Uuno Klami – elämä ja teokset (2000; yhdessä Marjo Valkosen kanssa).
Kalevi Aho on myös toimittanut seitsenosaisen kirjasarjan Suomalaisten
säveltäjien kirjoituksia I–VII ja toimittaa suomalaisen musiikin
osuutta uuden musiikin tietosanakirjaan Komponisten der Gegenwart (München 1992–)
varten.
Kalevi Aho on ollut Suomen säveltäjät -yhdistyksen
johtokunnan, Helsingin kaupunginorkesterin ohjelmatoimikunnan, Helsingin
Juhlaviikkojen klassisen musiikin toimikunnan, Valtion
säveltaidetoimikunnan, Suomen Kulttuurirahaston hallituksen ja SKR:n Lapin
rahaston hoitokunnan jäsen. Nykyisiä luottamustoimia ovat mm. Suomen
Kulttuurirahaston hallintoneuvoston jäsenyys ja Suomen Sinfoniaorkesterit
ry:n puheenjohtajuus.
Aho on palkittu mm. Pro Finlandialla 1999 ja
Henrik Steffens -palkinnolla 1990. Vuonna 1998 hän sai Stiftung Kulturfonds
–työskentelyapurahan.
Nykysäveltäjä, edistys ja arvot. Relatio
artis –seminaari 26.5.2011
Säveltäjä Kalevi Aho pohti
puheenvuorossaan Nykysäveltäjä, edistys ja arvot edistyksen käsitettä
nykymusiikissa, säveltämisen merkitystä ylipäänsä ja säveltäjän tehtäviä
tämän hetken maailmassa.
Monet nykysäveltäjät ovat
kulttuuripessimistejä. Esimerkiksi saksalaissäveltäjä Rainer Riehn kysyy
suorastaan, onko säveltämisessä enää nykyisin lainkaan mieltä, kun tuntuu
siltä että kaikki keinot on jo käytetty, ja uutuuden käsite on kokenut
musiikissa suuren inflaation. Samalla nykymusiikilta on kadonnut jokseenkin
täysin sellainen yhteiskunnallinen merkitys, joka sillä oli vielä 1900-luvun
alussa.
Aho pohti, mitä voi tällä hetkellä enää pitää ns.
edistyksellisenä nykymusiikkina ja kritisoi näkemystä, jonka mukaan edistys
musiikissa ilmenisi pelkästään vanhempien keinovarojen kieltämisenä ja tästä
johtuvana historiattomuutena. Hän rinnasti taiteellisen edistysuskon
yhteiskunnallis-tekniseen edistykseen ja totesi, että teknologisesta
edistyksestä ei automaattisesti seuraa olennaisten inhimillisten kykyjen
edistystä. Edistykseen uskominen ei kerro edistyksen jo tapahtuneen.
Edistysaskeleet, jota ovat monessa mielessä suorastaan ällistyttäviä, tuovat
mukanaan usein kohtalokkaita taka-askelia. Ajanmukaisuuden vaatimukseen
ripustautuminen johtaa myös väistämättä ”jäljessä olemiseen”. Aika itsessään
ei vaadi mitään. Edistyksellisyys on ajatonta.
Aho analysoi lopuksi
sitä, mitä kaikkea sellaista nykymusiikista on alkanut puuttua, jota
kuulijat siihen kaipaisivat. Päällimmäisiksi seikoiksi nousivat sakraalisuus
(millä Aho ei tarkoita kuitenkaan uskonnollisuutta), historian ja tradition
taju ja yhteiskunnallinen merkitys. Hän esitti säveltäjän ”norsunluutornin
purkustrategioita” ja pohti, millä keinoin uusi musiikki voisi uudestaan
löytää yleisön ja saada uudenlaista merkityssisältöä. Uudenlaisella
inhimillisemmällä taiteella olisi hänen mielestään polttava tarve tämän
hetken maailmassa, jossa tekniset ja materialistiset arvot ovat
ylikorostuneet kaikilla elämänalueilla.
Katariina Lipsanen
Relatio Artis sivu
Kalevi Aho
Reija Hirvikoski
Juhani Pallasmaa
Catarina Ryöppy
Jussi Tiainen
Timo Valjakka