ARKKITEHTUURIVALOKUVAAJA JUSSI TIAINEN
Arkkitehtuurivalokuvaaja Jussi Tiainen on toiminut itsenäisenä
valokuvaajana vuodesta 1976 lähtien. Hän on erikoistunut arkkitehtuurin kuvaamiseen
ja taiteilijoiden taideteoskuvauksiin. Tiainen on myös Museokuva-valokuvaamon
perustaja ja toinen omistaja vuoteen 1989 asti.
Tiainen on opettanut arkkitehtuurivalokuvausta
Lahden Muotoiluinstituutin valokuvauksen osastolla, Taideteollisen Korkeakoulun
valokuvauksen osastolla, Teknisen Korkeakoulun Otaniemen arkkitehtiosastolla
ja Turun taideinstituutin valokuvauksen osastolla.
Jussi Tiainen kuvaaja Lucien den Arend
Valokuvaaja Tiainen on merkittävä vaikuttaja alallaan myös
kirjantekijänä ja julkaisijana. Hänen teoksiaan ovat mm. New Finnish Architecture
(1996), Finnish Architecture (1994-1999), Contemporary Finnish Architecture
(2002), Finnish New Architecture (2002), Helsinki Contemporary Urban Architecture
(2004), Finnish New Architecture Volume II (2005), Wood Architecture in Finland
(2007), Taiteilijatiloja (2006), Concrete Architecture in Finland (2008),
Helsinkitiloja
(2009) ja Human Scale in Finnish Architecture (2011).
Tavastian takahuone kuva Jussi Tiainen
Hänellä on ollut useita arkkitehtuurivalokuvanäyttelyitä
Suomessa ja ulkomailla vuosina 1997-2008 kuten Helsinki kattomaisemakuvia 2000,
Taiteilijatiloja 2007 ja Helsinkitiloja. Tiaisen taiteeseen on päässyt myös
tutustumaan virtuaalisissa näyttelyissä kuten Katse gallerian Nettinäyttely
arkkitehtuurivalokuvista ja Virka gallerian Nettinäyttely Helsingin arkkitehtuurista.
Jussi Tiainen on palkittu lukuisilla apurahoilla mm. Kordelinin säätiön,
Kulttuurirahaston, Taiteen keskustoimikunnan ja Kulttuurirahaston toimesta.
Hän on myös kansainvälisesti arvostettu arkkitehtuurivalokuvaaja.
Valo
arkkitehtuurivalokuvauksessa. Relatio artis –seminaari 26.5.2011
Arkkitehtuurivalokuvaaja
Jussi Tiaisen Valo arkkitehtuurivalokuvauksessa puheenvuoron aiheena oli arkkitehtuurivalokuvan
taiteellisiin ominaisuuksiin vaikuttavat seikat. Miten muuttaa kolmiulotteinen
kaksiulotteiseksi? Kuinka totuudellisesti kuvata olemassa olevaa ja silti aikaansaada
näkemyksellinen kuva?
Kaiken lähtökohtana on hyvä arkkitehtuuri. Kuvaajan
käsissä on puolestaan se, miten rakennuksesta tuleva tunnelma välittyy katsojalle.
Perspektiivin- ja pakopisteen valinta ja klassinen sommittelu ovat tämän kuvanrakentamisprosessin
peruskiviä. Tiaiselle on myös tärkeää löytää sellaisia kuvanäkökulmia rakennukseen,
jotka ovat kaikkien katsojien ulottuvilla. Katsoja voisi siis halutessaan asettua
kuvaajan paikalle ja nähdä saman, mitä hän näki.
Porthania kuva Jussi Tiainen
Teknisen toteutuksen välineeksi tarvitaan
myös oikea kamera. Tiaiselle tämä on palkkikamera filmillä. Tällaisen kuvauksen
haasteena ja etuna on mm. se, että kuvattava kohde on mattalasilla ylösalaisin
ja vasen on oikealla. Kolmiulotteinen maailma muuntuu selkeästi kaksiulotteiseksi
havainnoksi, jonka kontrasteja, värejä ja sommitelmaa muokkaamalla aikaansaadaan
arkkitehtuurivalokuva.
Valolla on keskeinen ja joskus ratkaiseva rooli
onnistuneen arkkitehtuurikuvan toteutuksessa. Erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon
valo tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia valokuvaajalle. Suomessa arkkitehtuurivalokuvaus
on luonnon valokuvausta. Vuodenajan vaihtelut tuovat merkittäviä muutoksia valon
intensiteettiin ja olemukseen ja tähän tekijään kuvaajankin on mukauduttava
ja huomioitava kuvissaan. Valon leikki kuvauskohteiden kanssa johtaa myös siihen,
että valinta tarkasta kuvauskohteesta ja sommitelmasta tehdään vasta paikan
päällä. Taidemaalarin tavoin kuva maalataan siinä hetkessä. Sitä mitä kuvataan,
vastaa sitä, mitä on.
Katariina Lipsanen
Relatio Artis sivu
Kalevi Aho
Reija Hirvikoski
Juhani Pallasmaa
Catarina Ryöppy
Jussi Tiainen
Timo Valjakka