KARI HUHTAMON TAIDESÄÄTIÖ

ENGLISH

ARKKITEHTUURIVALOKUVAAJA JUSSI TIAINEN

Arkkitehtuurivalokuvaaja Jussi Tiainen on toiminut itsenäisenä valokuvaajana vuodesta 1976 lähtien. Hän on erikoistunut arkkitehtuurin kuvaamiseen ja taiteilijoiden taideteoskuvauksiin. Tiainen on myös Museokuva-valokuvaamon perustaja ja toinen omistaja vuoteen 1989 asti.
Tiainen on opettanut arkkitehtuurivalokuvausta Lahden Muotoiluinstituutin valokuvauksen osastolla, Taideteollisen Korkeakoulun valokuvauksen osastolla, Teknisen Korkeakoulun Otaniemen arkkitehtiosastolla ja Turun taideinstituutin valokuvauksen osastolla.

Jussi Tiainen at work.
Jussi Tiainen kuvaaja Lucien den Arend

Valokuvaaja Tiainen on merkittävä vaikuttaja alallaan myös kirjantekijänä ja julkaisijana. Hänen teoksiaan ovat mm. New Finnish Architecture (1996), Finnish Architecture (1994-1999), Contemporary Finnish Architecture (2002), Finnish New Architecture (2002), Helsinki Contemporary Urban Architecture (2004), Finnish New Architecture Volume II (2005), Wood Architecture in Finland (2007), Taiteilijatiloja (2006), Concrete Architecture in Finland (2008), Helsinkitiloja (2009) ja Human Scale in Finnish Architecture (2011).

Tavastian takahuone. Kuva Jussi Tiainen.
Tavastian takahuone kuva Jussi Tiainen

Hänellä on ollut useita arkkitehtuurivalokuvanäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla vuosina 1997-2008 kuten Helsinki kattomaisemakuvia 2000, Taiteilijatiloja 2007 ja Helsinkitiloja. Tiaisen taiteeseen on päässyt myös tutustumaan virtuaalisissa näyttelyissä kuten Katse gallerian Nettinäyttely arkkitehtuurivalokuvista ja Virka gallerian Nettinäyttely Helsingin arkkitehtuurista.

Jussi Tiainen on palkittu lukuisilla apurahoilla mm. Kordelinin säätiön, Kulttuurirahaston, Taiteen keskustoimikunnan ja Kulttuurirahaston toimesta. Hän on myös kansainvälisesti arvostettu arkkitehtuurivalokuvaaja.

Valo arkkitehtuurivalokuvauksessa. Relatio artis –seminaari 26.5.2011

Arkkitehtuurivalokuvaaja Jussi Tiaisen Valo arkkitehtuurivalokuvauksessa puheenvuoron aiheena oli arkkitehtuurivalokuvan taiteellisiin ominaisuuksiin vaikuttavat seikat. Miten muuttaa kolmiulotteinen kaksiulotteiseksi? Kuinka totuudellisesti kuvata olemassa olevaa ja silti aikaansaada näkemyksellinen kuva?

Kaiken lähtökohtana on hyvä arkkitehtuuri. Kuvaajan käsissä on puolestaan se, miten rakennuksesta tuleva tunnelma välittyy katsojalle. Perspektiivin- ja pakopisteen valinta ja klassinen sommittelu ovat tämän kuvanrakentamisprosessin peruskiviä. Tiaiselle on myös tärkeää löytää sellaisia kuvanäkökulmia rakennukseen, jotka ovat kaikkien katsojien ulottuvilla. Katsoja voisi siis halutessaan asettua kuvaajan paikalle ja nähdä saman, mitä hän näki.

Porthania. Kuva Jussi Tiainen
Porthania kuva Jussi Tiainen

Teknisen toteutuksen välineeksi tarvitaan myös oikea kamera. Tiaiselle tämä on palkkikamera filmillä. Tällaisen kuvauksen haasteena ja etuna on mm. se, että kuvattava kohde on mattalasilla ylösalaisin ja vasen on oikealla. Kolmiulotteinen maailma muuntuu selkeästi kaksiulotteiseksi havainnoksi, jonka kontrasteja, värejä ja sommitelmaa muokkaamalla aikaansaadaan arkkitehtuurivalokuva.

Valolla on keskeinen ja joskus ratkaiseva rooli onnistuneen arkkitehtuurikuvan toteutuksessa. Erityisesti pohjoisen pallonpuoliskon valo tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia valokuvaajalle. Suomessa arkkitehtuurivalokuvaus on luonnon valokuvausta. Vuodenajan vaihtelut tuovat merkittäviä muutoksia valon intensiteettiin ja olemukseen ja tähän tekijään kuvaajankin on mukauduttava ja huomioitava kuvissaan. Valon leikki kuvauskohteiden kanssa johtaa myös siihen, että valinta tarkasta kuvauskohteesta ja sommitelmasta tehdään vasta paikan päällä. Taidemaalarin tavoin kuva maalataan siinä hetkessä. Sitä mitä kuvataan, vastaa sitä, mitä on.

Katariina Lipsanen


Relatio Artis sivu
Kalevi Aho
Reija Hirvikoski
Juhani Pallasmaa
Catarina Ryöppy
Jussi Tiainen
Timo Valjakka