KARI HUHTAMON TAIDESÄÄTIÖ

PROFESSORI, ARKKITEHTI SAFA, HON. FAIA, INT. FRIBA JUHANI PALLASMAA

Professori Pallasmaa on ollut Taideteollisen oppilaitoksen rehtori 1970-71, Haile Selassie I yliopiston professori 1972-74, Suomen rakennustaiteen museon johtaja 1978-83, valtion taiteilijaprofessori 1984-89, teknillisen korkeakoulun professori 1991-97, sekä useiden ulkomaisten yliopistojen vieraileva professori, mm. Yale University, Washington University in St. Louis, University of Virginia, ja University of Illinois, Champaign.


Juhani Pallasmaa - kuvaaja Arto Liiti - Rovaniemen kaupunki

Juhani Pallasmaa on toiminut arkkitehtina 1960-luvun alusta lähtien suunnittelualoina kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri sekä näyttely-, tuote- ja graafinen suunnittelu.
Hän on kirjoittanut tai toimittanut yli 30 kirjaa sekä yli 300 esseetä, joita on julkaistu yli 30:llä kielellä. Tärkeimmät teokset ovat The Embodied Image: Imagination and Imagery in Architecture (2011), The Thinking Hand: Existential and Embodied Wisdom in Architecture (2009), Encounters – Architectural Essays (2005), The Architecture of Image – Existential Space in Cinema (2001), The Eyes of the Skin (1996 ja 2005) ja Animal Architecture (1995).

Arkkitehtuuri ja aika – vuoropuheluja materiassa ja ajassa. Relatio artis –seminaari 26.5.2011


Korundi sali kuva©Helsingin Sanomat

Professori Juhani Pallasmaa käsitteli puheenvuorossaan Arkkitehtuuri ja aika – vuoropuheluja materiassa ja ajassa arkkitehtuurikollaaseja ja holistista arkkitehtuurinäkemystä, jonka mukaan arkkitehtuuri ei ole yksityiskohtiensa summa vaan kokonaisvaltainen kokemus, joka aistitaan välittömästi tilaan saavuttaessa. Arkkitehtuuri luo virittyneisyyttä sosiaalisiin tilanteisiin. Sen luoman ilmapiirin ansiosta esimerkiksi Korundi-saliin saapuva voi kuvitella musiikkia jo ennen kuin orkesteri on alkanut soittaa.

Toisilleen täysin vieraitakin kuva-aiheita, esineitä ja fragmentteja uudeksi taiteelliseksi kokonaisuudeksi yhdistelevä kollaasi ja montaasi ovat nykytaiteen ja elokuvan keskeisiä ajattelutapoja. Vaikka arkkitehtuuri mielletään yleensä kerralla suunnitelluksi ja toteutetuksi teokseksi, jota hallitsee suunnittelijalleen ominainen yhtenäinen estetiikka, on useiden aikakerrostumien, teemojen ja yksityiskohtien koostaminen yhteen kollaasiksi myös arkkitehtuurissa esiintyvä tyylilaji. Pallasmaan mukaan arkkitehtuurikollaasit tuovat rakennuksiin kertomuksellisuuden. Viittaukset menneeseen syventävät kokemusta tilasta ja antavat lupauksen myös tulevasta elämästä:

”Erityisesti korjausrakentaminen ja rakennusten uusiokäyttö tuovat esiin eri aikakausien tyylilajien ja käyttötarkoitusten vuoropuhelun. Monet modernin ja nykyarkkitehtuurin mestareista, kuten Carlo Scarpa ja Sverre Fehn, ovat käyttäneet korjaussuunnitelmissaan kollaasitekniikkaa. Myös Alvar Aalto tavoitteli aikavaikutelman kerroksellisuutta ja toi rakennuksiinsa raunioaiheita tai muistumia erityisesti antiikin rakennusperinteestä. Villa Mairea ja Aallon oma koetalo Muuratsalossa ovat Aallon ilmeisimmät kollaasiteokset. Myös monet tämän päivän tähtiarkkitehdeista, kuten Frank Gehry, Jean Nouvel ja David Chipperfield ovat suunnitelleet puhuttelevia arkkitehtuurikollaaseja. ”


Korundin pääsisäänkäynti - kuva©Helsingin Sanomat - vasemmalla ja keskellä vanhaa postiautovarikkoa, oikealla Korundi-sali

Jo 18 vuotta sitten Rovaniemen taidemuseon korjaustyötä suunnitellessaan Professori Pallasmaalla oli ajatus arkkitehtuurikollaasista. Sittemmin hän on silloin tällöin palannut tähän tekniikkaan ja suunnitellut kollaasimaisia yksityiskohtia. Korundin uuden kulttuurikeskuksen suunnittelussa Pallasmaa on tietoisesti jättänyt mahdollisimman paljon jälkiä rakennuksen alkuperäisestä olemuksesta ja käytöstä postiautovarikkona.

(Korundin arkkitehtuurista lisää»)

Katariina Lipsanen


Relatio Artis sivu
Kalevi Aho
Reija Hirvikoski
Juhani Pallasmaa
Catarina Ryöppy
Jussi Tiainen
Timo Valjakka