PROFESSORI, ARKKITEHTI SAFA, HON. FAIA, INT. FRIBA JUHANI PALLASMAA
Professori Pallasmaa on ollut Taideteollisen oppilaitoksen rehtori
1970-71, Haile Selassie I yliopiston professori 1972-74, Suomen rakennustaiteen
museon johtaja 1978-83, valtion taiteilijaprofessori 1984-89, teknillisen korkeakoulun
professori 1991-97, sekä useiden ulkomaisten yliopistojen vieraileva professori,
mm. Yale University, Washington University in St. Louis, University of Virginia,
ja University of Illinois, Champaign.
Juhani Pallasmaa - kuvaaja Arto Liiti -
Rovaniemen kaupunki
Juhani Pallasmaa on toiminut arkkitehtina
1960-luvun alusta lähtien suunnittelualoina kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri
sekä näyttely-, tuote- ja graafinen suunnittelu.
Hän on kirjoittanut tai
toimittanut yli 30 kirjaa sekä yli 300 esseetä, joita on julkaistu yli 30:llä
kielellä. Tärkeimmät teokset ovat The Embodied Image: Imagination and Imagery
in Architecture (2011), The Thinking Hand: Existential and Embodied Wisdom in
Architecture (2009), Encounters – Architectural Essays (2005), The Architecture
of Image – Existential Space in Cinema (2001), The Eyes of the Skin (1996 ja
2005) ja Animal Architecture (1995).
Arkkitehtuuri
ja aika – vuoropuheluja materiassa ja ajassa. Relatio artis –seminaari
26.5.2011
Korundi sali kuva©Helsingin Sanomat
Professori Juhani Pallasmaa käsitteli puheenvuorossaan
Arkkitehtuuri ja aika – vuoropuheluja materiassa ja ajassa arkkitehtuurikollaaseja
ja holistista arkkitehtuurinäkemystä, jonka mukaan arkkitehtuuri ei ole yksityiskohtiensa
summa vaan kokonaisvaltainen kokemus, joka aistitaan välittömästi tilaan saavuttaessa.
Arkkitehtuuri luo virittyneisyyttä sosiaalisiin tilanteisiin. Sen luoman ilmapiirin
ansiosta esimerkiksi Korundi-saliin saapuva voi kuvitella musiikkia jo ennen
kuin orkesteri on alkanut soittaa.
Toisilleen täysin vieraitakin kuva-aiheita,
esineitä ja fragmentteja uudeksi taiteelliseksi kokonaisuudeksi yhdistelevä
kollaasi ja montaasi ovat nykytaiteen ja elokuvan keskeisiä ajattelutapoja.
Vaikka arkkitehtuuri mielletään yleensä kerralla suunnitelluksi ja toteutetuksi
teokseksi, jota hallitsee suunnittelijalleen ominainen yhtenäinen estetiikka,
on useiden aikakerrostumien, teemojen ja yksityiskohtien koostaminen yhteen
kollaasiksi myös arkkitehtuurissa esiintyvä tyylilaji. Pallasmaan mukaan arkkitehtuurikollaasit
tuovat rakennuksiin kertomuksellisuuden. Viittaukset menneeseen syventävät kokemusta
tilasta ja antavat lupauksen myös tulevasta elämästä:
”Erityisesti korjausrakentaminen
ja rakennusten uusiokäyttö tuovat esiin eri aikakausien tyylilajien ja käyttötarkoitusten
vuoropuhelun. Monet modernin ja nykyarkkitehtuurin mestareista, kuten Carlo
Scarpa ja Sverre Fehn, ovat käyttäneet korjaussuunnitelmissaan kollaasitekniikkaa.
Myös Alvar Aalto tavoitteli aikavaikutelman kerroksellisuutta ja toi rakennuksiinsa
raunioaiheita tai muistumia erityisesti antiikin rakennusperinteestä. Villa
Mairea ja Aallon oma koetalo Muuratsalossa ovat Aallon ilmeisimmät kollaasiteokset.
Myös monet tämän päivän tähtiarkkitehdeista, kuten Frank Gehry, Jean Nouvel
ja David Chipperfield ovat suunnitelleet puhuttelevia arkkitehtuurikollaaseja.
”
Korundin pääsisäänkäynti - kuva©Helsingin Sanomat
- vasemmalla ja
keskellä vanhaa postiautovarikkoa, oikealla Korundi-sali
Jo 18 vuotta sitten Rovaniemen taidemuseon korjaustyötä suunnitellessaan
Professori Pallasmaalla oli ajatus arkkitehtuurikollaasista. Sittemmin hän on
silloin tällöin palannut tähän tekniikkaan ja suunnitellut kollaasimaisia yksityiskohtia.
Korundin uuden kulttuurikeskuksen suunnittelussa Pallasmaa on tietoisesti jättänyt
mahdollisimman paljon jälkiä rakennuksen alkuperäisestä olemuksesta ja käytöstä
postiautovarikkona.
(Korundin
arkkitehtuurista lisää»)
Katariina Lipsanen
Relatio Artis sivu
Kalevi Aho
Reija Hirvikoski
Juhani Pallasmaa
Catarina Ryöppy
Jussi Tiainen
Timo Valjakka