|
.
.
| |
KARI HUHTAMON TAIDESÄÄTIÖ | KARI HUHTAMO
ART FOUNDATION
the foundation

Kari Huhtamo (left) and Esko Riepula, the rector of the University
of Lapland (right) signing the contract between the university and the foundation
which stipulates that the sculptures of Kari Huhtamo will be exhibited on
the grounds of the university for the coming fifty years. |
KARI HUHTAMON TAIDESääTIö
The board changed 5.9.2006
Kari Huhtamo art foundation
Purpose/intention of K.H art foundation is the
Kari Huhtamon Taidesäätiön tarkoituksena on kuvanveistäjä,
TaT (h.c.) Kari Huhtamon teosten ja muun taiteellisen aineiston säilyttäminen ja
saattaminen yleisesti nähtäville. Säätiön tarkoituksena on myös pohjoisen taiteen
opetuksen ja tutkimuksen tukeminen yleisesti ja erityisesti Lapin yliopistossa.
Kari Huhtamon taidesäätiö on rekisteröity säätiörekisteriin 20.9.2005. Säätiön hallituksen
puheenjohtajana toimii professori Paavo Hohti ja jäseninä Kari ja Marketta Huhtamo,
teollisuusneuvos Antero Ikäheimo, Kuvataideakatemian rehtori Mauri Ylä-Kotola sekä
varatuomari Leena Roiko.
Kuvanveistäjä Kari Huhtamo on luovuttanut nimeään kantavalle säätiölle 22 teosta
vuosilta 1982 – 2003, jotka on Lapin yliopiston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen
nojalla sijoitettu yliopiston tiloihin 50 vuodeksi. Avajaistilaisuus järjestettiin
Lapin yliopistossa 5.9.2005.
Kyseessä on poikkeuksellisen laaja yksittäisen taiteilijan teosten esillepano julkisessa
tilassa. Julkiseen tilaan sijoitettuina Huhtamon veistoksista tulee osa yliopistoyhteisön
arkea. Teokset ovat paitsi laajan yleisön myös erityisesti nuorten taiteentekijöiden
ja -tutkijoiden käytössä. Seuraavassa vaiheessa myös Kari Huhtamon arkistoaineisto
luovutetaan yliopistolle tutkimuskäyttöön.
Kari Huhtamon Taidesäätiön tukijat
Säätiön toiminnan aloittaminen ei ole mahdollista ilman kulttuurin ja taiteen tukijoita.
Lapin yliopisto on antanut puitteet veistosten sijoittamiselle. Säätiön toiminnan
aloittamista ovat tukeneet myös Vähälä-yhtiöt ja Transpoint Oy Ab, joiden avustuksella
teokset kuljetettiin Helsingistä Rovaniemelle.
Varojen hankkimiseksi Kari Huhtamon Taidesäätiö valmistuttaa 15 numeroitua kappaletta
Boreas-teosta. Boreas-teoksen valmistamisessa säätiötä on tukenut Kavika Oy tekemällä
laserleikkauksen. Veistokset on pakannut Pakkaus
öhman.

|

|
Boreas –teoksen ovat tilanneet
|
|
1
|
Teollisuusneuvos Kaarle H. Pentti
|
|
|
2
|
Teollisuusneuvos Erkki Paananen
|
|
|
3
|
Lappset Oy / teollisuusneuvos Antero Ikäheimo
|
|
|
4
|
Lapin Kansa Oy / toimitusjohtaja Matti Ilmivalta
|
|
|
5
|
Nokia Oyj / pääjohtaja Jorma Ollila
|
|
|
6
|
Huhtamäki Oyj
|
|
|
7
|
Sava-Group Oy / rakennusneuvos Seppo Aho
|
|
|
8
|
Veikkaus Oy Ab
|
|
|
9
|
Rautaruukki Oyj/toimitusjohtaja Sakari Tamminen
|
1
|
0
|
Jenny ja Antti Wihurin rahasto
|
1
|
1
|
Annikki ja Aatto Prihti
|
1
|
2
|
Finntemet Oy/Launo Laakkonen
|
1
|
3
|
vapaa
|
1
|
4
|
Sanoma WSOY
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
Kari Huhtamon Taidesäätiön kunnianosoitukset
rehtori, professori Esko Riepula kuvanveistotaiteen esittämisestä Borias-veistos
15/15
Taustatietoja Kari Huhtamosta
Kuvanveistäjä Kari Huhtamo syntyi Rovaniemellä 1943. Hän opiskeli Helsingissä Taideteollisessa
oppilaitoksessa sekä Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1961–1964. Veistosten,
mitalien ja muotokuvien lisäksi Huhtamon tuotanto käsittää litografioita, serigrafioita
ja tekstiiliteoksia.
Uransa alkuvuosina Huhtamo käytti veistosmateriaalina puuta, kevytbetonia, löytömateriaaleja
ja myöhemmin alumiinia, muovia ja pronssia. 1970-luvulta lähtien pääasialliseksi
materiaaliksi muodostui ruostumaton, haponkestävä teräs.
Nuorena taiteilijana, 1960-luvulla Helsinkiin tulleena, Kari Huhtamo lukeutui vireimpään
ja huomiota herättävimpään nuoreen tekijäjoukkoon. Ajan tyylisuunnat, pop-taide,
dadaismi ja myöhemmin kineettinen ja konstruktivistinen taide näkyivät myös hänen
tuotannossaan.
Kari Huhtamon taiteen oma linja löytyi kuitenkin varsin pian. Poikkeuksena suomalaisen
veistotaiteen totisesta ja synkästäkin ilmapiiristä Huhtamon teokset ovat alusta
asti viestineet iloa, hulvatonta huumoria ja erotiikkaa. Teemat ovat säilyneet läpi
tuotannon saaden ajan saatossa yhä hienostuneempia piirteitä. Teosten selkeä rakenteellisuus
ja toteutuksen tinkimättömyys sijoittavat Kari Huhtamon tuotannon konstruktivistien
joukkoon. Aiheen ja muotokielen yhteys luonnon monimuotoisuuteen tekee Huhtamosta
kuitenkin oman polkunsa kulkijan.
Huhtamon tyyliä on kuvattu ”huhtamolaiseksi”, mikä kertoo hänen taiteensa omintakeisuudesta.
Abstrakti muotokieli on lähtöisin modernin kuvanveiston perinteestä. Graafisten
vedosten, tekstiiliteosten ja veistosten keskeisiä elementtejä ovat erilaiset geometriset
ja orgaaniset muodot sekä niitä rytmittävät suorat ja kaarevat linjat.
Huhtamon ideoiden lähtökohtina ovat usein luonnossa koetut elämykset. Toisinaan
teema on lähtenyt liikkeelle jo aiemmin esillä olleesta muodosta. Samat muodot voivat
siten toistua litografioissa ja reliefeissä kaksiulotteisina ja muuttua veistoksissa
ja mobiileissa kolmiulotteisiksi.
Huhtamon työskentelyssä keskeisenä lähtökohtana on julkiselle teokselle osoitettu
tila. Hän on tehnyt moniosaisia tilateoksia, jotka elävät seinien ja ikkunapintojen
rajaamissa sisätiloissa, sekä reliefejä rakennusten julkisivuihin ja sisäseiniin.
Kari Huhtamo on osallistunut laajasti yksityis- ja yhteisnäyttelyihin koti- ja ulkomailla
vuodesta 1964 lähtien. Hänen viimeisimpiä yksityisnäyttelyitään ovat olleet näyttely
Helsingin Taidehallissa 1999, Galleria Sculptoressa Helsingissä 2003 sekä retrospektiivinen
näyttely Rovaniemen taidemuseossa 2003. Huhtamon teoksia on lukuisissa julkisissa
ja yksityisissä kokoelmissa. Hän on saanut kuvataiteen valtionpalkinnon 1969 ja
1973. Valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha hänelle myönnettiin 1990.
Lapin yliopiston taiteen kunniatohtorin arvo Kari Huhtamolle myönnettiin 2004 hänen
ansioistaan kansallisesti arvostettuna kuvanveistäjänä ja pohjoisen visuaalisen
kulttuurin rakentajana.
Leena Roiko
|